Vuonna 2016 Google julkaisi laajasti huomiota saaneet tulokset Project Aristotle -tutkimuksestaan, jossa analysoitiin satojen tiimien toimintaa eri puolilla organisaatiota. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä erottaa
Koronapandemian vauhdittama etätyöloikka muutti pysyvästi monien organisaatioiden toimintatapoja. Kun työskentely ei enää ollut sidottu tiettyyn paikkaan, työntekijät saivat enemmän mahdollisuuksia sovittaa yhteen työn, perheen ja
Samalla työterveyden rooli on laajentunut osaksi organisaatioiden strategista henkilöstöjohtamista. Työterveyshuolto ei ole enää pelkkä ulkoinen palvelu, vaan yhä useammin tiivis yhteistyökumppani, jonka kautta pyritään tunnistamaan
Työelämän vaatimukset ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä merkittävästi. Moni asiantuntija työskentelee ympäristössä, jossa informaatiota virtaa jatkuvasti, päätöksiä tehdään nopeasti ja työtehtävät vaativat jatkuvaa keskittymistä. Samaan aikaan
Toimistot ovat yhä olemassa, mutta niiden rooli on muuttunut pysyvästi. Kun käyttöaste jää kolmannekseen, kysymys ei ole enää vain neliömetreistä vaan johtamisesta. HR:n pöydälle on
Hämmästyttävän moni työnhakija kertoo saman tarinan: jos palkka olisi ollut ilmoituksessa, olisin hakenut. Yksi puuttuva virke on menetetty mahdollisuus, joka jää monelta palkka-avoimuuteen varoen suhtautuvalta
Tässä jutussa käymme läpi muutamia keskeisiä kysymyksiä, jotka toistuvat erityisesti henkilöstölle suunnattujen tulospalkkioiden eli bonusten kehittämisessä. Tarkoituksena on avata, mitä näissä kohdissa kannattaa huomioida ja
Tilasuunnittelu toimiston vetovoimatekijänä Työnteon tavat ovat muuttuneet, mutta monissa organisaatioissa toivotaan jälleen läsnäoloa toimistolla. Mitä toimisto voi tarjota, jotta se voi kilpailla kotitoimiston helppouden kanssa?
Työn maailma muuttuu nopeasti tekoälyn ja automaation myötä. Organisaatioiden menestys riippuu yhä enemmän siitä, miten hyvin työntekijät sopeutuvat uusiin teknologioihin ja kehittävät osaamistaan ennakoivasti. Työnantajilla
Sandwich-sukupolveen kuuluvat työntekijät tasapainottelevat arjessaan lastenhoidon ja ikääntyvien vanhempien tukemisen välillä. Suomessa ilmiö koskettaa erityisesti työikäisiä naisia, joilla hoivavastuut kasautuvat ja kuormittavat entisestään muuttuvassa työelämässä.
Akateeminen työttömyys on Suomessa noussut huolenaiheeksi, kun yhä useampi korkeasti koulutettu löytää itsensä työmarkkinoiden ulkopuolelta. Pelkona on, että osaaminen rapautuu ja koulutuksen tuoma etumatka kuihtuu.
Vauvan syntyminen perheeseen on ainutlaatuinen hetki elämässä – myös työelämässä. Ei ole yhdentekevää, miten perheellistyvä työntekijä työpaikalla kohdataan ja miten häneen suhtaudutaan. Perheellistymistä voidaan pitää