Etätyö lisää työn sujuvuutta, mutta sillä on kielteisiä vaikutuksia yhteistyöhön
Etätyö koetaan selvästi myönteiseksi työn sujuvuuden, autonomian, keskittymisen ja työn ja muun elämän yhteensovittamisen kannalta, mutta samalla sillä on kielteisiä vaikutuksia työyhteisön yhteishenkeen, sosiaalisiin suhteisiin ja tiimityöhön. Valtaosa suomalaisista työssäkäyvistä voi tehdä ainakin jonkin verran etätöitä, ja 44 prosenttia tekee etätöitä vähintään kerran viikossa, selviää EVAn syksyn 2025 Arvo- ja asennetutkimuksesta. Työssä olevista 61 prosenttia […]
Hiljaisuus kuormittaa enemmän kuin virheet
Vuonna 2016 Google julkaisi laajasti huomiota saaneet tulokset Project Aristotle -tutkimuksestaan, jossa analysoitiin satojen tiimien toimintaa eri puolilla organisaatiota. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä erottaa tehokkaimmat tiimit muista. Tulokset olivat monille yllätys. Menestyksen taustalta ei löytynyt poikkeuksellista osaamista, huippuyksilöitä tai erityisen tarkkaan hiottuja prosesseja. Ratkaisevaksi tekijäksi nousi psykologinen turvallisuus – kokemus siitä, että työyhteisössä voi […]
Työterveys vai työnantajan jatke?
Työterveyshuolto nähdään suomalaisessa työelämässä hyvänä asiana. Työsuhde-etuna. Osoituksena siitä, että työnantaja välittää. Se liitetään vastuullisuuteen, työhyvinvointiin ja haluun huolehtia ihmisistä myös ennakoivasti. Usein näin myös on. Mutta kysymys muuttuu vaikeaksi silloin, kun työnantajan ja työntekijän etu eivät enää kohtaa. Silloin kysymys työterveyden riippumattomuudesta on samalla myös kysymys johtamiskulttuurista. Työterveyden tehtävä on hoitaa sairautta, tukea työkykyä […]
Kun työyhteisö katoaa ruudun taakse
Koronapandemian vauhdittama etätyöloikka muutti pysyvästi monien organisaatioiden toimintatapoja. Kun työskentely ei enää ollut sidottu tiettyyn paikkaan, työntekijät saivat enemmän mahdollisuuksia sovittaa yhteen työn, perheen ja muun elämän tarpeita. Monelle hybridityö on edelleen merkittävä työhyvinvointia tukeva tekijä. Samaan aikaan työn tekemisen sosiaaliset ulottuvuudet ovat muuttuneet tavalla, jonka vaikutuksia ei täysin osattu ennakoida. Useissa organisaatioissa on havaittu, […]
Pääkirjoitus: Työterveys muuttuvassa työelämässä
Samalla työterveyden rooli on laajentunut osaksi organisaatioiden strategista henkilöstöjohtamista. Työterveyshuolto ei ole enää pelkkä ulkoinen palvelu, vaan yhä useammin tiivis yhteistyökumppani, jonka kautta pyritään tunnistamaan työkykyriskejä varhaisessa vaiheessa ja kohdentamaan toimenpiteitä ennakoivasti. Tämä edellyttää aiempaa systemaattisempaa tiedonvaihtoa, yhteisiä toimintamalleja sekä selkeitä vastuunjakoja työnantajan, esihenkilöiden ja työterveyden välillä. Erityisesti mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat nousseet keskeiseksi työterveyden […]
Palautuminen kuuluu työaikaan – tehokkuuden tärkeä mutta aliarvostettu voimavara
Työelämän vaatimukset ovat kasvaneet viime vuosikymmeninä merkittävästi. Moni asiantuntija työskentelee ympäristössä, jossa informaatiota virtaa jatkuvasti, päätöksiä tehdään nopeasti ja työtehtävät vaativat jatkuvaa keskittymistä. Samaan aikaan työn ja vapaa-ajan rajat ovat hämärtyneet hybridi- ja etätyön yleistyessä. Vaikka palautumisen merkitys tunnetaan aiempaa paremmin, sitä tarkastellaan monissa organisaatioissa edelleen yksilön omana vastuuna. Todellisuudessa palautuminen on myös johtamisen, työyhteisön […]
Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä
Työterveyslaitos (TTL) selvitti mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvien työhön osallistumisen kehityskulkua vuosina 2010–2023. Pitkän aikavälin tarkastelu osoitti, että työhön osallistuminen on lisääntynyt, mutta erot muuhun väestöön ovat edelleen huomattavia. ”Tärkein havaintomme on, että erikoissairaanhoidon palveluita mielenterveysongelmien vuoksi käyttävillä on aiempaa parempi työkyky tai muuten paremmat mahdollisuudet osallistua työelämään. Tämä muutos on ollut vahva 2020-luvulla”, sanoo TTL:n vanhempi […]
Kestävä kehitys ja vastuullisuus HR:ssä – miten vastuullisuus näkyy palkkahallinnossa?
Kun yritykset tavoittelevat vastuullisempaa liiketoimintaa, myös palkkahallinnolta odotetaan läpinäkyvyyttä, yhdenvertaisuutta ja eettisiä toimintamalleja. Mutta mitä vastuullisuus käytännössä tarkoittaa palkkahallinnon näkökulmasta? Palkkatasa-arvo on vastuullisuuden ytimessä Yksi tärkeimmistä vastuullisen palkkahallinnon teemoista on palkkatasa-arvo. Organisaatioiden tulee varmistaa, että palkkaus perustuu osaamiseen, tehtävän vaativuuteen ja suoriutumiseen – ei esimerkiksi sukupuoleen, ikään tai muihin henkilöön liittyviin tekijöihin. Palkkatasa-arvon edistäminen ei […]
Yhteisöllisyyttä ei voi pakottaa, mutta sille voi luoda tilaa
Väitöstutkimukseni korostaa kuitenkin pysähtymisen merkitystä yhteisöllisyydelle: kehollinen läsnäolo, uteliaisuus ja epävarmuuteen suostuminen luovat tilan yhteyden kokemuksille, jotka vuorostaan tekevät mahdollisiksi monet muut tärkeät muutokset. Olen työskennellyt yli kymmenen vuoden ajan organisaatioryhmien kanssa valmentajana, fasilitaattorina ja tarinateatteriohjaajana tilanteissa, joissa ryhmät ovat olleet epävarmuuden, ristiriitojen tai muutoksen keskellä. Työssäni olen toistuvasti kokenut hetkiä, joissa ryhmän yli pyyhkäisee […]
Kun kokemus, nuoruus ja AI kohtaavat: osaamisen uusi todellisuus
Osaaminen ja siihen sisältyvä hiljainen tieto ovat teknologian sijaan yritysten tärkein pääoma. Hiljainen tieto on osaamista, jota ei ole kirjoitettu minnekään. Se on kokemukseen perustuvaa ymmärrystä, jota organisaatio ei omista, vaan lainaa asiantuntijoiltaan. Kun tämä pääoma ei liiku, syntyy riski. Kun se liikkuu, syntyy kilpailuetu. Sukupolvien liitto: hiljainen tieto saa uuden suunnan Seuraajasuunnittelu nähdään usein […]
Vuonna 2026 haastavat geopolitiikka, kyber- ja tietoturvauhat, tekoäly – sekä henkilöstön kriittinen osaaminen
Pätevä henkilöstö on tutkitusti yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka vaikuttavat organisaation turvallisuuteen etenkin turvallisuuskriittisillä toimialoilla. Turvallisuuskriittisiin toimialoihin lukeutuvat esimerkiksi energia- ja prosessiteollisuus, sosiaali- ja terveydenhuolto, ilmailuala sekä logistiikka. Turvallisuusjohtamiseen erikoistuneen ohjelmistotalo Qreformin mukaan osaamisen hallinnan yleisimpiä haasteita näillä aloilla ovat yksittäisten työntekijöiden vaihteleva osaamistaso sekä osaamisen ajallinen muutos. ”Henkilöstön osaamisen hallinnassa on tärkeää muistaa, että perehdytyksessä […]
Uupunut esihenkilö on yritykselle taloudellinen riski, sillä johtajan kyynistyminen katkaisee tiimin työn imun
Esihenkilön hyvinvointi heijastuu kahdenvälisten esihenkilö-alaissuhteiden kautta työntekijöiden motivaatioon ja suoriutumiseen ja sitä kautta yrityksen kilpailukykyyn. Vaasan yliopiston projektitutkija Jussi Tanskanen osoittaa väitöstutkimuksessaan, että uupuneelta johtajalta loppuvat voimavarat laadukkaiden alaissuhteiden ylläpitämiseen, mikä johtaa työntekijöiden omistautumisen lopahtamiseen. Ilmiö on erityisen korostunut nykyisessä intensiivisessä työelämässä ja etätyössä. Työelämän jatkuva tehostuminen ja muutos asettavat kovia paineita organisaatioille. Jussi Tanskasen […]